lauantai 28. maaliskuuta 2015

Unkarilaista ruokaa

Keskiviikkona oltiin syömässä erilaisia unkarilaisia perinneruokia.

Alkupala
Alkupalaksi oli leipää ja leivän päälle kahta erilaista levitettä. Enikö oli löytänyt kaupasta "suomalaista" leipää, joka oli vähän kuin tummaleipä ja voi että se maistui hyvältä kun oli kauhea ikävä ruisleipää. Toinen levite missä oli paprikaa ja punasipulia oli niin hyvää että päätettiin jopa pyytää resepti.

Alkukeitto
Keittona meillä oli vähän kuin hernekeitto mutta seassa oli porkkanaa eikä keittoa ollut niin sanotusti soseutettu toisinkuin meillä Suomessa. Liemi oli keiton pääasia koska ilman hyvin maustettua lientä keitto ei olisi maistunut juuri miltään.

Pääruoka
Pääruuaksi oli perunalaatikon tapaista laatikkoa. laatikossa oli peruna viipaleita, kananmunaa ja pepperonia, tätä sai myös ilman pepperonia. Itse en yleensä tykkää pepperonista ollenkaan missään muodossa mutta täytyy sanoa että tämä oli todella hyvää.

Jälkiruoka
Jälkiruuaksi oli jos jonkinmoista lajia erilaisia leivoksia. Suurimmassa osassa leivoksista oli voitaikinamainen päällinen. Sisällä oli riisiä ja aprikoosia, pähkinämassaa tai kirsikkaa. 

Vaikka maistettiin joka lajia vähän niin ruokailun päätteeksi mahat olivat kyllä aivan täynnä, mutta hyvältä kyllä kaikki maistu :)
      
 ~Jenni

Ompelutuntien aikaan saannoksia.

Virpin tuotokset
Paljon sitä neljän viikon aikana saakin tehtyä, Virpi teki monta tyynyliinaa ja pikku pussia. Neljässä viikossa Virpi sai myös kokeilla Korjausompelua ja hameen tekemistä.


Jennin tuotokset
Neljässä viikossa todellakin kerkeää tekemään paljon. Itse tein kaksi alla olevaa hametta ja yhden mekon, myös Korjausompelua tuli harjoiteltua ku uuden takin vuori piti vaihtaa koska vanha rispaantui lähes käyttökelvottomaksi.

Suurin hämmästykseni koulussa opiskellessa oli että kukaan ei tehnyt kaavoja itse vaan kaavat katsottiin käsityölehdistä ja niitä saatettiin vähän muokata.


Saaran tuotokset
Myös Saara teki monta tyynyliinaa ja pussia. Haasteita Saaran neljään viikkoon toi että hän halusi vanhasta pitkästä hameesta tuunata alla olevan kuvan mukaisen asusteen. Myös korjausompelua tuli harjoiteltua erilaisten materiaalien kanssa.
 ~Jenni


tiistai 24. maaliskuuta 2015

Arkkitehtuuria Szegedissä

Szegedistä löytyy paljon vanhaa hienoa arkkitehtuuria. Kengänpohjia on kulutettu urakalla, niin omatoimisesti kuin opettajankin johdolla. Kuvia on otettu satoja ellei tuhansia. Tässä teille muutama top 10 kuuluvista rakennuksista.


Reök palatsi. Rakennettu vuonna 1907, alunperin asuinrakennukseksi. Vuodesta 2007 toiminut taidekeskuksena.


Anna Bath, rakennettu 1896. Toimii edelleen kylpylänä tarjoten erilaisia terveyttä edistäviä hoitoja, hyvinvointipalveluita ja rentoutumista. 


The Votive church. Unkarin toiseksi suurin kirkko. 


Synagooga, rakennettu 1903. Erityisen kaunis iltavalaistuksessa.



Móra Ferenc museo. 





sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Sanaton



Meidän maailma on kyllä ristiriitojen tanner. 
Suomessa eriarvoisuus on helppo unohtaa. 
Köyhyys, kodittomuus ja nälkä tuntuvat olevan totta
 jossain kaukaisissa saduissa.

Matkoillamme Budapestiin,
on karu todellisuus kuitenkin iskenyt päin näköä.

Moni kotimatka,
 säestettynä valituksilla kylmästä säästä
ja köyhyydestä, kun rahat eivät riitä uuteen nahkatakkiin
ovat saaneet käänteen toisenlaisiin tunnelmiin. 

  Valitus loppuu ohittaessamme monta kotia,
pahvilaatikoista kylmän kiviseinän viereen kyhättyjä. 
Niiden päällä makaa ihminen, sellainen kuin minä, 
kääriytyneenä repaleiseen vilttiinsä.


Monenlaisia tunteita pyörii mielessä; 
syyllisyyttä, sääliä, surua, avuttomuutta... 
Eniten koen hämmennystä ja sanattomuutta.

 

Meillä on erikoinen tapa
ajatella ansainneemme kaiken sen minkä omistamme.
Monesti mietin, 
kuinka paljon olen oikeasti itse tehnyt niiden asioiden eteen,
jotka otan itsestäänselvyytenä.
Siihen, että minulla on katto päälläni,
ruokaa jääkaapissa ja mahdollisuus opiskeluun 
ja tulevaisuuteen.
Kuinka paljon tein sen eteen,
 että satuin syntymään Suomeen
hyvään perheeseen
ja kuinka vähän muistan olla kiitollinen siitä kaikesta.

Kuvat Pinterest











keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Something about food

Kaiken näköstä on tullut kokeiltua ja maisteltua.
Unkarista löytyy taatusti joka suulle jotain purtavaa, niin ravintoloista kuin itsetehtynä.
Kahviloita löytyy kans melkein joka kulmasta.
Jälkiruokiakin löytyy joka makua, niin pientä kuin suurta, makeaa tai suolasta.

Jos haluaa käydä ulkona syömässä, ruokalajeja löytyy oikeastaan melkein mitä vaan. Plussaa on myös se että jos haluaa kasvisruokaa useimmasta paikasta löytyy myös kasvisruokia.

Uskaltauduttiin tällä viikolla vihdoin käymään syömässä unkarilaista kalakeittoa. Ennakkoluuloja kalakeiton suhteen löytyi koska olimme kuulleet että kalakeitosta täällä päin saattaa löytyä vaikka kalan pää. Ennakkoluuloista huolimatta keitosta ei löytynyt mitään ylimäärästä ja keitto oli oikeastaan ihan hyvää, tosin mielestämme todella kalan makuista. Hauskinta oli että meidän piti pistää niin sanotut aikuisten ruokalaput syömisen ajaksi. 
Hyviä ja edullisia ruokapaikkoja joita suosittelemme: Troja, jos tykkää intialaisesta ruuasta niin taj mahal.

Näyteikkunassa

Osana sisustusopintoihini kuuluu mm. myymälöiden stailausta.
Tämä oli ensimmäinen ja lähestulkoon ainoa sisustusliike jonka löysin
 ja stailauksen tyyli poikkeaa kyllä radikaalisti 
meidän tyylikkään mininmalistisesta tavasta asetella asiat esille. 
Ihmetyksekseni täytyy todeta,
etten pitänyt tätä sillisoppaa täydellisenä fiaskona.
Tavaraa on paljon, mutta kaikki sopivat toisiinsa
ja kaikille on varmasti tarkasti harkittu paikkansa.




Saara

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Koulussa on kivaa

Tilanne on sellainen, että paluulippu saattaa jäädä käyttämättä. 
Koulu täällä on niin kivaa, ettei sanotuksi saa. 
Ompelukoneen kyllä edelleen vaihtaisin, 
sillä sen kesytys ei ole vielä toteutunut
 ja silitysrautakin poltti tänään mekon helmaa, 
mutta taidetunnit, ah!



  Hämärissä muistikuvissani luulen joskus pienenä
 piirrelleeni kissanpentuja ja tikku-ukkoja, 
mutta pakollisten kuvistuntien jälkeen
 on taiteen harrastaminen jäänyt edelliseen elämään. 
Enpä olisi uskonut innostuvani lankakerien piirtämisestä, 
mutta valot ja varjot ottivat ja veivät totaalisesti mennessään.


 Taide on ihan hypnoottista
ja kulkee mukana vaikka maailman ääriin.


Saara